Alkoholistin tyttäret

C) Luin Kreetta Onkelin Ilonen talo (1996, WSOY) romaanin. Kirja kertoo alle kouluikäisestä Ruut tytöstä, hänen isosiskostaan ja äidistään. Isä kuolee kirjan alussa ja se jo asettaa negatiivisen suhtautumisen kirjan jatkumiseen.

Kirjan minäkertoja Ruut tarkastelee elämänsä tapahtumia yllättävän positiivisesti. Hänen isänsä kuoli, siskolla on kasvamisen ja henkisen kypsymisen kanssa ongelmia ja äitikin alkoholisoituu, mutta Ruut ei lannistu vaan tukee äitiään, siskon kamppaillessa taustalla ongelmineen. Mielestäni noin pienen lapsen ei pitäisi joutua tuollaiseen elämän tilanteeseen. Kyllähän he välillä mummolassa tai sijaisperheissä pyörivät, mutta palaavat aina äidin luo. Siskosten elämän tilanne on vain liian turvatonta siellä.

Birge, Ruutin isosisko on kirjan alussa toka luokkalainen ja kirjan lopussa 15 vuotta vanhempi, kirja siis seuraa perheen elämää 15 vuoden ajan. Ruut pitää Birgeä esikuvanaan, mikä on yllätys.

Kirjan kirjoitus tyyli ei ole minun makuuni, se kertoo asiat suoraan, tylsillä ja yksittäisillä lauseilla. Kirjassa ei myöskään kerrota minkä ikäisiä tytöt ovat asioiden tapahtuessa, joten kirjaa on vaikea seurata. Kirjan tapahtumat ovat raskaita esimerkiksi äidin alkoholismi, isän kuolema, sijaisperhe ja lopussa vielä äidinkin kuolema. Minäkertoja Ruut suhtautuu asiohin niin kevyesti, että se yllätti minut. Jos itse olisin tuollaisen lapsuuden kokenut olisi aikuiselämä varmasti raskasta, mutta Ruutista kasvaa kuitenkin fiksu nuori nainen, toisin kuin siskostaan. Hän menee naimisiin jonkun "hiippari" Kalevan kanssa. He riitelevät koko ajan ja pelkään, että heidänkin lapset joutuisivat kokemaan samanlaisen lapsuuden kuin Ruut ja Birge.

Lasten elämä noin vahingoittuneessa perheessä melkein särkee sydämeni ja tietäen, että kirja on tositarinaan perustuva on se vielä surullisempaa. Kenenkään ei pitäisi elää noissa olosuhteissa, ei aikuisten kuin lastenkaan. Toivoin koko ajan kirjaa lukiessa, että voisin jotenkin heitä auttaa, mutta Ruut ei tunnu apua tarvitsevan, hän jopa vaikuttaa tyytyväiseltä vaikka elämä hänen ympärillään on helvettiä.

Kirjan lopussa äiti kuolee ja silloin Ruut alkaa aikuistumaan. Viimeinen kappale oli minusta "lopun alkua". Siinä Ruut oli vierailemassa siskonsa kotona ja elämä siellä ei kauhean ruusuiselta vaikuttanut. Siskosten lapsuus ja nuoruus on varmasti vaikuttanut heidän aikuiselämään, mutta Ruutista vaikutti kasvavan fiksu nuori nainen.